Laadukkaan, hyvän ruuan ja kaiken luontaisen ystävänä olen aina uskonut siihen, että syömisellä on suora vaikutus siihen, miten voimme fyysisesti ja henkisesti. Tutkimuksetkin todistavat sen, että roskaruoka aiheuttaa vyönkiristyksen lisäksi myös henkisiä ongelmia: levottomuutta, unettomuutta, masennusta. Tästä loistavana esimerkkinä Morgan Spurlockin menestysdokkari Super Size Me.
Luomun ja lähiruuan ohella myös superfoodit ovat tehneet tuloaan jo muutaman vuoden. Selailin salilla lehteä, jossa nuori suomalainen pariskunta kertoi tarinansa, joka oli ytimekkäästi seuraava: molemmilla oli vakavia pitkäaikaissairauksia, joista heidän ei uskottu parantuvan. He päättivät muuttaa ruokavalionsa totaalisesti teollisesta luomuun ja superruokiin. Pariskunta voi nyt paremmin kuin koskaan ja on parantunut esim. astmasta ja MS-taudista. (Superfoodari Olli Postin ajatuksia ja kokemuksia osoitteessa
www.viidakkomies.com) Artikkeli oli mielenkiintoinen ja herättävä. Mitä kaikkea roskaa sitä itsekin suuhunsa laittaa? Ja ennen kaikkea miksi?
Superfoodien käytön ideana on, että ihmiskehossa itsessään löytyy välineet ja ainekset kaikkien sairauksien, niin fyysisten kuin henkistenkin, parantamiseen, mutta me tukimme kaiken hyvän luontaisen toiminnan syömällä teollista moskaa. Superfoodit ovat erittäin ravinnerikkaita mm. vitamiinien ja mineraalien suhteen ja ne ovatkin ns. luonnon omia lääkkeitä. Kun moskan korvaa superilla, on ihminenkin super. Au naturel!
Omiin arkirutiineihini kuuluvat jo nyt kuivatut goji-marjat aamupuron seassa sekä vihreä tee aloe vera mehulla terästettynä. Artikkelista innostuneena päätin selvittää lisää superfoodeista. Suomalainen CocoVi (
www.cocovi.fi) tuo maahan ravintorikkaita elintarvikkeita ja yrityksen sivuilla on kattava valikoima mitä erikoisempia tuotteita. Lyhyen googletuksen jälkeen ostoslista oli selvillä: maca-juurta Perusta, spirulinalevää Intiasta, kuivattuja mulpereita Turkista, kaakaopapuja Perusta ja acai-hedelmää Brasiliasta. Eksoottisinta olisi ollut phytoplankton, jota valtamerten valaatkin syövät, mutta tämä pipetillä suuhun annosteltava ravinnepommi meni jo aloittelevan superfoodarin mukavuusalueen ulkopuolelle.
 |
| Tuotteistettua superia |
Kotituomariston makuarvio tilatuista tuotteista (arvio todellisesta tehosta vaatii pidempää empiiristä tutkimusta):
- Acai-jauhe: Violetti jauhe maistuu happamilta puisilta mansikoilta. Maku on läpitunkeva ja jo teelusikallinen aamupuuron seassa maistuu todella voimakkaalta. Siedettävää pienissä annoksissa. Sopisi ehkä pirtelöihin?
- Maca-jauhe: Haju muistuttaa juustoista parsaa. Erittäin voimakas epämiellyttävä maku, jota on vaikea saada piiloon muilla aineksilla. Saattaapi jäädä käyttämättä ellei jostain löydy hyvää reseptiä.
- Kaakaopavut: Suklaan raaka-aine on alkuperäisessä muodossaan voimakasta ja kitkerää. Pienissä määrissä sopii hyvin vaikka myslin sekaan. Tai lisää sokeria, maitoa ja voita, ja valmista omat Fazerin Siniset!
- Kuivatut mulperit: Näitä voisi syödä sellaisenaan, naposteltavana tai karkin korvikkeena. Makeita ja rapsakoita. Herkkua!
- Spirula-tabletit: Todellinen levän maku jäi mysteeriksi kun tuote on tablettimuodossa.
En siis vakuuttunut kaikkien tuotteiden mausta, mutta eikös sitä sanota, ettei lääke koskaan maistu hyvältä? Jään odottamaan pitkäaikaisemman käytön tuloksia ennen lopullista arviotani.
Ovatko superfoodit tulleet jäädäkseen osaksi arkiruokavaliotamme vai ovatko ne oman aikansa trendi-ilmiö? Haluammeko vain syödä terveellisemmin vai onko itse superius se mikä on trendikästä ja tavoiteltavaa? Terveys, nuoruus, voima, jaksaminen, ihmisen kaikkivoipaisuus, joissa ruoka on toimii välineenä niiden saavuttamiseen?
